johdon raportointi

Internet ja WWW

Puhelin käteen ja internet auki. Olipa se helppoa. Vai oliko se sittenkään internet, minkä avasit, vai jotain muuta?

 

Yhdysvaltain puolustusministeriöllä oli 1960-luvulla tavoitteena luoda viestintäjärjestelmä, joka toimisi, vaikka osa siihen liitetyistä laitteista tuhottaisiin. Viestien piti kulkea silloin muita reittejä pitkin perille, vaikka osa verkon laitteista olisikin pois pelistä. Kehitystyön tuloksena syntyi Yhdysvaltain puolustusvoimien ARPANET-niminen tietoverkko. Tietoverkon ensimmäisiä käyttäjiä olivat myös yliopistot ja tutkimuslaitokset. Puolustusvoimien tietoverkon erkaantuessa omaksi MilNet-tietoverkoksi, jatkoi ARPANET-verkko laajenemistaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten voimin. Lopulta tätä yhteen liitettyjen tietoverkkojen verkkoa alettiin kutsua termillä Internet, joka 1970-luvun lopulla koostui noin kuudestakymmenestä palvelimesta ympäri yhdysvaltoja. Internetin avulla nämä palvelimet pitivät yhteyttä toisiinsa.

 

Internetin kehitys tähän päivään on ollut hurjaa ja se on kiihtynyt mitä pidemmälle ollaan tultu. 1980-luvulla reaaliaikaiset IRC keskusteluryhmät ja sähköpostit toivat Internetin käyttäjille huimia mahdollisuuksia, vaikka ne eivät tänään kovin erikoisilta kuulostakaan. 1990-luvulla internetin käytön kasvu kiihtyi entisestään, kun WWW-standardi ja ensimmäinen WWW-selain luotiin ja internetyhteyksiä alettiin tarjoamaan suomessakin kuluttajille kotiin. 2000-luvulla internetyhteydet saatiin jo puhelimiin ja internetiä alettiin hyödyntämään entistä arkisempiin asioihin sen ollessa läsnä työssä ja arjessa. Tekniikan yleistyessä erilaisia palveluja syntyi helpottamaan ihmisten arkea, viihdyttämään ihmistä ja tarjoamaan elämyksiä. Sosiaalisen median merkitystä pohdimmekin aiemmassa blogissamme.

 

Monille termi Internet tarkoittaa WWW-sivuilla surffausta, vaikka WWW-sivut ovat vain yksi Internetiä käyttävistä palveluista, siinä missä sähköposti ja ftp-tiedonsiirtokin. Nettisivujen näyttämisessä käytetään WWW (World Wide Web) järjestelmää, jonka avulla Internet-selain hakee tiedon näytettävästä sisällöstä palvelimelta ja muotoilee dokumentin käyttälle luettavaksi. WWW:n kehittäjänä tunnetaan Britti Sir Tim Berners-Lee, joka kehitti WWW:n alunperin helpottamaan haluttuun dataan pääsyä, esimerkiksi hyperlinkkien avulla. Maailman ensimmäinen WWW-sivu on tämän päivän näyttävien sivujen rinnalla graafisesti varsin vaisu, mutta tuohon aikaan sivu on tarjonnut tiedon etsijälle varmasti tiedon etsintää huomattavasti helpottavan kokemuksen. Sir Tim Berners-Lee ei ole varmasti julkisuudessa yhtä tunnettu, kuin esimerkiksi Facebookin perustaja Mark Zuckerberg, mutta hänen työnsä arvo on tunnistettu ja palkittu moneen kertaan. Hänet on muun muassa aateloitu Kuningatar Elisabet II toimesta ja hän on saanut myös suomalaisen Millenium-palkinnon.

 

Internetin ja WWW:n käyttö on mullistanut maailmaa monella saralla. Voit sohvallasi istuen siirtyä virtuaalisesti toiselle puolen maapalloa suunnittelemaan tulevaa lomamatkaa, tehdä ostoksia lähikaupan sijaan mistäpäin maailmaa tahansa verkkokaupan myötä, keskustella lääkärisi kanssa ja jakaa terveystietosi laitteiden ja videoyhteyden avulla lääkärille. Työmaailmassa internet on sulautunut alalle kuin alalle osaksi työn tekemistä. Enää tietokoneen ja internetin käyttäminen ei ole joku erillinen vaihe työnteossa, vaan keskeinen osa työn suorittamista ja sen raportointia. Kaikki työhön tarvittu data on saman tien käyttäjän saatavilla, kunhan vain käytettävissä on internetyhteys.

 

Uusia palveluja syntyy internetiin joka päivä ja jos mietit voisiko jotain työtä tai toimenpidettä tehdä jo internet- tai mobiilisovelluksella, todennäköisesti löydät tarpeeseesi ainakin osittain sopivan sovelluksen. Internetiin kytkettyjen laitteiden määrä kasvaa huimaa vauhtia ja kytketyt laitteet ovat jo hyvin erilaisia, kuin internetin syntyvaiheessa. Autot, kodinkoneet, pelikonsolit, teollisuuden koneet ja monet muut laitteet saavat nykyisin jo yhteyden internetiin. Samalla uhat laitteiden väärinkäyttöön kasvata samaa vauhtia. Huonosti hoidettu tietoturva internetpalveluissa tai laitteissa ja sen mahdolliset vaikutukset korostuvat, kun uusia käyttötarkoituksia ja laitteita yhdistetään internetiin. Toisaalta myös itse internet kokee erilaisia uhkia esimerkiksi palvelunestohyökkäyksien muodossa, jossa tiettyjä palvelimia tai internetin solmukohtia pommitetaan huomattavalla kuormalla. Jos et pääsisi kotoa pelaamaan nettipeliä kaverisi kanssa, saattaisi se harmittaa, mutta jos samalla yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat vaarassa internetin ollessa pois käytöstä, ovat vaikutukset kriittisiä.