Itseajavat autot ovat olleet futuristisien elokuvien keskiössä jo monia kymmeniä vuosia. Hiljalleen kuitenkin jopa Suomessa käyttöön otetut itseajavat kulkuneuvot vain lisäävät ihmisten kiinnostusta aiheeseen. Mitä niiden käyttöönotto tulee muuttamaan liikennealalla?

Itseajavat autot – miksi ajatus kiinnostaa?

Kun autot keksittiin, ei mennyt kauaa ennenkuin ihminen kiinnostui ajatuksesta saada täysin automatisoitu kulkuneuvo, jossa voi matkustaa ilman kuljettajaa. Itseasiassa jo vuonna 1925 keksijä Francis Houdina keksi radiolla ohjattavan auton, joka kulki ilman kuljettajaa pitkin kylää. Kuitenkin ajatus täysin itseään ajavasta autosta syntyi vasta 60-luvulla, kun keinoälyn uranuurtaja John McCarthy alkoi kehitellä tietokoneella ohjautuvaa autoa. Nykypäivänä  kulkuvälineiden itseohjautuvuutta näkee jokapäivä esimerkiksi itsestään parkkeeraavissa autoissa sekä tiettyjä matkoja kulkevan henkilöautojen ja rekkojen kanssa.

Paljon kehittelyä mutta turhaan?

Moni miettii miksi tässä asiassa ei ole edetty tämän enempää vaikka autojen itseohjautuvuutta on kehitelty jo vuosia. Vastaus tähän on melko monimuotoinen. Tietenkin kehittely on melko kallista aina, mutta se ei suinkaan ole ainut syy. Tässä asiassa on kuitenkin monta muuttujaa jonka vuoksi kehitystä on tapahtunut vain hitaasti.

Keinoäly ihmisen tasolle?

Ensimmäisenä ongelmana kohdataan se, kuinka auto selviää epäselvissä tilanteissa. On tehty testejä siinä, jos vaikka liikenteessä auto väläyttää valoja jolloin ihminen ymmärtää että hän voi liikkua ennen toista autoa. Tämä voi kuitenkin tilanteesta riippuen tarkoittaa myös muita asioita, joka on syy siihen miksi keinoäly ei ole vielä ihmisen tasolla.

Miten tehdä luonnollisen tuntuinen ajokokemus?

Toisena ongelmana on se, että auto käyttäytyy sen vastaanottamaan dataan aina ehdottomasti. Tällä tarkoitan tilannetta, jossa esimerkiksi tyhjä muovipussi tulkitaan täydeksi, jolloin auto jarruttaa suurella voimalla esteen edessä, vaikka jarrutusta tuskin muuten tarvitsisi tässä tilanteessa.

Muu liikenne ja sen vaikutus?

Oletettavaa on, että ihminen tekee enemmän virheitä kuin kone. Tämän takia itseohjautuva auto myös vaatisi ympärilleen muita samankaltaisia autoja toimiakseen täydellisesti. Kolareita tulee monesti esimerkiksi väsymyyden tai näköesteiden takia, jotka voitaisiin eliminoida auton ohjatessa.

Pikkuaskelin eteenpäin

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, vaikka kolarivarmaa itseajavaa autoa ei vielä ole, on kuitenkin autoihin keksitty yhtä sun toista apuvälinettä, joka pikkuhiljaa vie autoa enemmän ja enemmän automaattiseksi. Hyviä esimerkkejä tästä on esimerkiksi vakionopeuden säädin, joka säätää vauhtinsa edellä olevan auton mukaan. Myös maataloudessa on käytössä paljon automaatilla toimivia ajureita, jotka voivat hoitaa koko pellon ilman ohjausta. Nyt myös Apple on hypännyt kelkkaan ja patentoinut keinoälyllä toimivan “älykkään tuulilasin”, jolla voi esimerkiksi käydä FaceTime-videopuheluita muiden kanssa ilman puhelinta.

Siitä, kuinka nopeasti itseajavat autot yleistyvät markkinoilla on vaikea sanoa, mutta esimerkiksi Nissanin on odotettu tuovan markkinoille täysin itseajavan auton jo vuonna 2020.

Lue lisää itseajavien autojen eri tasoista, jotka kertoo sen miten pitkällä suunnittelussa olemme kohti valmista itseajavaa autoa.

Jos haluat tietää, miten voit valjastaa keinoälyn yrityksesi toiminnan tehostamiseksi, lue lisää toiminnanohjausjärjestelmästämme täällä!

Husky Intelligence on Tampereella, USA:ssa ja Iso-Britanniassa toimiva toiminnanohjausjärjestelmien palveluntuottaja. Kokemusta meillä on toiminnanohjausjärjestelmistä jo yli kymmeneltä vuodelta. Mikäli kiinnostuit, ota nyt yhteyttä ja voimme katsoa juuri teidän yrityksellenne sopivan ratkaisun.