Asiakasviestintä

Matkapuhelin – NMT-punnuksesta älypuhelimeksi

Käden ja mielen jatke, kuten erään yrityksen mainoksessa hienosti matkapuhelinta kuvaillaan.

 

Matkapuhelimia on ollut jo pitkään. Ensin ne tunnettiin radiopuhelimina, josta ne autopuhelinten kautta kehittyivät kädessä pidettäviksi matkapuhelimiksi. Motorolan Martin Cooperia pidetään käytännöllisen matkapuhelimen kehittäjänä. Autopuhelimet kun painoivat useita kymmeniä kiloja, niin niiden irrottaminen mukaan autosta oli lähes mahdotonta. Matkapuhelimet alkoivat yleistymään 80-luvulla matkapuhelinverkkojen kehittyessä ja laajentuessa. Puhelinten koko alkoi olemaan myös käytännöllinen, eli sitä voitiin kuljettaa vaikka salkussa tai takin taskussa. Suomessa ensimmäiset katukuvassa näkyvät puhelimet olivat varmaankin NMT-450 verkkoa käyttävät mallit.

 

Seuraava suurempi harppaus oli digitaalista GSM verkkoa tukevat puhelimet. Uuden verkon tukemana voitiin laajentaa puhelimen käyttöön liittyviä ominaisuuksia. Puhelinten ja puheluiden hinnat laskivat myös kehityksen ja käyttäjämäärien lisääntyessä, jolloin niitä voitiin antaa yrityksen työntekijöiden käyttöön yhä useammin. Näin saatettiin helpottaa esimerkiksi liikkuvan työvoiman hallintaa. Matkapuhelinten alkaessa olla arkipäivää 2000-luvulla ja kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon ollessa kaikkien tavoitettavissa puhelimen rooli ja sen vaikutus ihmisen työhön ja vapaa-aikaan oli merkittävä. Tiedon liikuttaminen oli helpompaa, koska ei tarvinnut olla enää tietyssä paikassa tiettyyn aikaan odottamassa puhelua tai kuunnella puhelinvastaajasta sinne jätettyjä viestejä. Myös hakulaitteet joita oli käytetty mm. työnohjaukseen jäivät unholaan. Matkapuhelimet helpottivat myös liikkuvan työn tekemistä ja hallinnointia. Tekstiviestit, nykyään pikaviestit, singahtelivat työntekijän ja johdon välillä sujuvasti. Voidaan siis puhua reaaliaikaisesta tiedon välittämisestä.

 

Vapaa-ajalla saattaa kaupungin parhaalta terassilta soitella ystävälle kuulumisia tai kutsua hänet vaikka mukaan nauttimaan Keravan cappuccinoa. Tästä iloisesta jälleennäkemisestä voidaan nykyään välittää erilaisten sovellusten kautta tieto kuvan, videon tai äänen muodossa kenelle tahansa. Sijaintitieto siitä missä nyt juuri mennään, on helppoa jakaa halutuille henkilöille. Matkapuhelin on monella tapaa korvannut myös tietokoneen tai niistä on tullut lähes tietokoneen veroisia.

 

Onko matkapuhelimen tulevaisuus sitten millainen? Varmaksi voidaan ainakin sanoa se, että ne ovat osa työtä ja arkipäivää jatkossakin. Ehkä villeimmissä visioissa ja ajatuksissa matkapuhelin on integroitu ihmisen kehoon, jolloin ääntä, kuvaa tai tuoksua voidaan välittää suoraan käyttäjän aistien avulla. Tekstin tuottaminen voidaan suorittaa ”ajatuksen voimalla”, eli käyttäjä pystyy ohjaamaan aivotoiminnallaan suoraan laitteen toimintaa. Näihin villeihin visioihin on vielä matkaa, mutta kehityksen ollessa nopeaa ja harppaukset isoja, emme varmasti ole kaukana siitä hetkestä, kun huoltomiehen käyttämä toiminnanohjausjärjestelmä ohjaa huoltomiehen liikkeitä matkapuhelimeen kytketyn älylaitteen avulla.

 

Husky Intelligence Oy on suomalainen nopeasti kasvava ja kansainvälistyvä liikkuvan työn toiminnanohjaukseen erikoistunut ohjelmistoyritys. Yrityksellä on toimipisteet Suomessa Tampereella ja Yhdysvalloissa Houstonissa sekä jälleenmyyntiä UK:ssa.