johdon raportointi

Palveluyrityksen liiketoimintaprosessin automatisointi

Jokaisella johtajalla on oma huoneensa

 

On olemassa sanonta: “data on kuin muumimuki, kaikki sitä keräävät, mutta kukaan ei käytä”. Tällä voidaan viitata ja viitataan monesti järjestelmien joko automaattisesti tai manuaalisesti kerätyn perustiedon hyödyntämisen tasoon. Eli vaivalla kerätty tieto jää käyttämättä.

 

Järjestelmiin kerääntyy yllättävän paljon tietoa aivan huomaamatta ja automaattisesti. Verkkosivujen, laskujen, asiakastietorekisterien, huolto- /kohdehistoriarekisterien kautta kerääntyy valtavasti tietoa. Näitä tietoja hyödynnetään monesti melko puutteellisesti johtuen joko datastrategian puuttumisesta tai sen vajavaisuudesta. Syynä voi olla myös tiedon huono laatu, määrä, eri järjestelmien rajapintojen puutteellisuus tai tarve manuaaliselle syötölle joka lisää virheiden määrää, eikä kerätty data ole käyttökelpoista.

 

Ydinongelma on monesti kuitenkin myynnin ja tuotannon siiloutuminen. Vaikka useimmissa yrityksissä kerrotaan asiakastietojärjestelmän ja toiminnanohjausjärjestelmän keskustelevan keskenään, niin karu totuus kuitenkin on, että ainoa tieto joka järjestelmästä toiseen siirtyy, on asiakastieto. Sekin on valitettavan usein virheellisenä tai huonolaatuisessa muodossa.

 

Ennen vanhaan junan vessakin toimi

 

Mikäli halutaan poistaa ainainen kiistely myynnin ja tuotannon välillä tyystin tai vähentää se minimiin, niin helpoin ratkaisu ongelmaan olisi yksi järjestelmä, joka käsittäisi kaikki osa-alueet myynnistä tuotannon kautta taloushallintoon. Näin voitaisiin saada tiedoista kerralla laadukkaita, eikä manuaalista syöttämistä tarvittaisi missään prosessin vaiheessa. Mahdollisuus tällaiseen valintaan on useimmiten vaikea johtuen ohjelmatoimittajista, jotka tarjoavat oman näkemyksensä siitä, miten prosessin eri vaiheet pitäisi hoitaa.

 

Haastetta lisää myös se, että nykyisin tietoa tuottavat myös erilaiset sosiaaliset kanavat, yrityksen hallinnoimattomat järjestelmät, viranomaiskanavat sekä tulevaisuudessa myös laitteet itsessään IoT:n yleistyessä.

 

Laatuun ja määrään liittyvät ongelmat voidaan korjata standardisoimalla kerättävä tieto, vähentämällä olemassa olevien järjestelmien määrää minimiin sekä keskustelemalla avoimesti siitä, mitkä järjestelmät ovat liiketoiminnan kannalta valideja. Toiminnan sujuvuutta voidaan lisätä valitsemalla oikea kumppani ohjelmistotoimittajaksi, sekä ohjelmisto joka mukautuu liiketoimintaan, eikä toisinpäin.

 

Onko tehokkuuden lisääminen mennyt jo yli?

 

Voiko Lean-ajattelun pohjalta luotua prosessia enää tehostaa? Apu saattaa löytyä keinoälystä. Ihmisen käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset, mutta kone ei tarvitse unta, taukoja tai lepoa. Ihmisten tarpeiden toteuttamista voidaan helpottaa tuomalla keinoäly osaksi palveluprosessia

 

Miten keinoälyä voidaan sitten hyödyntää ehkä jo lähitulevaisuudessa palveluliiketoiminnassa? Lisätty todellisuus on yksi varteenotettava vaihtoehto. Palvelun parantamiseksi voidaan lisätä esimerkiksi matkapuhelimen näytölle prosessin sujuvuutta tai työturvallisuutta lisäävää tietoa. Näkymässä voidaan keinoälyn avulla hallita isojakin työmaakokonaisuuksia ja palvelupyynnöt saadaan reaaliaikaisesti eteenpäin. Pienemmissä kokonaisuuksissa voidaan näkymään tuoda esimerkiksi tieto vain siitä, mitä laiteelle tai tilalle tulisi palvelupyynnön mukaan tehdä. Mahdollisuudet ovat siis rajattomat.

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.